Vieraile Elämys Ämmin nettisivuilla

lauantai 28. marraskuuta 2015

Pikkujoulutunnelmissa


Hupsheijaa, eletään jo pikkujoulua!
Eilen  tuntui todella hyvälle kaivaa esiin
kynttilät, pukit ja possut.
Nyt saatiin vähän väriä ja valoa näihin
pimeisiin marraskuun viimeisiin päiviin.

Varma joulun merkki täällä Sauvossa
on puutarhan Panun keittämä riisipuuro.
Itsekin olin aamulla ensimmäisten joukossa
puurojonossa, ja kyllä jälleen kannatti.
Tämä puuro ei ole painonvartijoiden-versio,
mutta näin hyvää toista, saa todellakin hakea.


Panun Riisipuuro
2 dl vettä
1 rkl voita
1 L tinkimaitoa 
2 dl puuroriisiä
suolaa
kermaa ja voita



Kiehauta vesi ja voi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää riisit ja anna kiehahtaa niin että vesi on imeytynyt riiseihin. Sekoita välillä. Lisää tinkimaitoa pienissä erissä ja sekoittele puulastalla. Anna hautua kypsäksi n. 45 min. Mausta suolalla. Ohenna voilla ja kermalla.

  

Tämä Laulava kukkakauppias on koko kylän suosikkipoika:
Hän kasvattaa kauniimmat kukat,
takaa erinomaisen palvelun ja
ja laulaa parhaimmat laulut.
Ellei muuta asiaa Sauvon suuntaan ole,
niin Kankaanrannan puutarha kyllä riittää 
hyvin syyksi  tänne suunnalle tulemiseen.

Mukavaa pikkujoulua sinulle!

T. Sanna 

Ps. Tontut liikkuvat jo...



keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Sieniherkkuja



Mukavaa jos saisimme lunta  ja tämä pitkä pimeä syksy muuttuisi vaaleksi pumpuliksi.
Sienikausi jatkuu ja paikkapaikoin
 voi edelleen noukkia suppilovalveroita. 
Mikäli sää pysyy samanlaisena, 
saattaa tuoreita sieniä saada joulupöytään tuoreeltaan.
Ja jos ei muualta, niin pakkasen perukoilta ainakin.


Suppilovalvero on aromikas ruokasieni,
joka sisältää runsaasti D-vitamiinia.
Tämä myöhäissyksyn aarre on  maukas, 
voimakas ja muuntuu moneksi.
 Ja vaikkei aina satoa saisikaan, metsään kannattaa aina lähteä kävelemään.
 Sillä se virkistää, edistää terveyttä ja onnellisuutta.

Alla pari lempireseptiäni:


Suppilo-ohratto

2 dl kokonaisia ohrasuurimoita
12 dl kasvislientä
1 litra tuoreita suppilovahveroita
1 punasipuli
2 porkkanaa
muutama ruusukaali
kourallinen suolapähkinöitä
voita paistamiseen ja maustamiseen
suolaa, pippuria ja timjamia

Keitä kasvisliemi, perkaa, pieni ja  paista suppiloista nesteet pois. Siirrä sienet sivuun. Kuullota ohrasuurimot voissa, lisää pilkottu punasipuli, ruusukaalit, tikkuporkkanat ja sienet. Lisää kasvislientä hiljalleen sekaan. Kypsennä n. 30 minuuttia. Mausta ohratto suolalla, pippurilla ja timjamilla. Lisää vielä ennen tarjoilua voinokara ja kourallinen suolapähkinöitä.


Toinen minulle rakas sieniresepti on

Konjakkinen suppilovahverokeitto

2 litraa sieniä
2 isoa sipulia
paketti pekonikuutioita
Liemi:
2 litraa vettä
2 rkl vehnäjauhoja
fondia
muutama viherpippuri
kirveliä, suolaa ja persiljaa
paketti koskenlaskija voimakasta
tilkka konjakkia

Perkaa ja hienonna sienet. Paista kunnes neste on haihtunut.
Lisää voi ja hienonnetut sipulit ja pekonit. Kuullota.
Lisää jauhot, sekoita, lisää vesi, fondi ja sulatejuusto.
Keitä kymmenisen minuuttia ja mausta.
Lopuksi kaada mukaan tilkkanen hyvää konjakkia ja
päälle persiljasilppua.
Nauti tuoreen leivän ja kuohuviinin kera.


Luonto kannattaa tuoda osaksi arkea varsinkin nyt kun on pimeä aika. 
Valitsemalla ruokapöytään mahdollisimman luonnonmukaisia raaka-aineita.
 Liikkua ulkona, kävellä metsässä,
 juosta tai uida tunturipurossa.
Tai sitten kokeilla jotain uutta:
 geokätköilyä tai ratsastusta.

Aina kannattaa panostaa henkiseen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja hyvään unirytmiin.


t. Sanna

maanantai 23. marraskuuta 2015

Laukkamakkara - makuelämys vailla vertaa

Laukkamakkara on minulle ihmeellinen asia:
lapsuuden inhokki,
joka myöhemmin muuttui rakkaudeksi ja 
avasi samalla tien lähiruuan rikkaaseen
 ja runsaaseen maailmaan.

Kirjoittaessani vielä "Puolivihreää elämää"-blogia,
 laukkamakkarapostaukseni on ollut kaiken aikaa
luetuin kirjoitukseni.


Aloittaessani muutama vuosi sitten
 Perniön Lihan palveluksessa,
 minulla oli vahvat ja varmat mielipiteet siitä,
mikä on hyvää ja mikä ei...
kuten monissa muissakin asioissa,
 olen saanut syödä sanani
 ja laukkamakkarat sen mukana.


Tämä vanha länsisuomalainen perinneruoka
sisältää ryynejä tai perunaa, 
sian- ja naudanlihaa, sekä sipulia, suolaa ja pippuria.
Nimi tulee suolavedestä eli laukasta,
jossa makkarat ennen säilytettiin.
Perunalaukka on gluteiiniton ja maidoton,
eikä se sisällä lainkaan lisäaineita.


Laukkamakkaraa on valmistettu Perniön Lihassa yhtäjaksoisesti 85 vuotta, 
kesällä pidetään raakamamakkaroiden kanssa taukoa,
muina aikoina sitä valmistetaan maanantaisin 
ja se on kaupoissa alkuviikosta.





Laukkamakkara valmistetaan uunissa:
se pistellään varovasti haarukalla,
vuoan pohjalle vähän vettä
 ja uuniin 180 astetta n. 30 min.

Tai vaihtoehtoisesti haudutellaan
 pienessä lämmössä valurautapannussa,
kullankeltaisessa voissa sipulirenkaiden kera.


On suuri ilo olla mukana tässä 
vuosikymmenten ketjussa,
 valmistaen ja vieden eteenpäin lähiruoan ilosanomaa, 
korkeaa osaamista, laadukkaita raaka-aineita ja käsityötä.
.

Liha-alalla pieni on paitsi kaunista,
myös maukasta - ellei jopa maukkainta...

t. Sanna