Intialaista sauvolaisittain

Hei!

Nyt olemme olleet kotona  pari viikkoa,

mutta ajatukset ovat vielä Keralassa.

Eilen istuimme iltaa ystävien kesken ja

päätin tuoda palan Intian keittiötä sauvolaiseen tammikuiseen tupaan.

Vieraille tarjosimme:

Parothaa

Kofta korma

Riisiä ja kasviksia

Salaattia intialaisittain

Jälkiruuaksi:

Kahvia, mangolassia ja suklaakonvehteja

Kofta Korma-lihapyörykät (L,G)

Ainekset :
800g Highlander ylämaankarjan-jauhelihaa
2 isoa hienonnettua sipulia
5 hienonnettua valkosipulinkynttä
1,5 tl garam masalaa
1,5 tl jeeraa
1 tl paprikajauhetta
2 tl korianteria
1 tl mustapippurirouhetta
2 rkl öljyä
1 muna
0,5 dl gluteiinitonta korppujauhoa
1 dl vettä
3 tl suolaa

Kastike:
2 rkl voita
1 rkl öljyä
1 tl juustokuminaa
1 kanelitanko
2 tähtianista
1 tl kurkumaa
1 rkl piri-piriä
1 pkt tomaattimurskaa
1 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 dl maustamatonta jogurttia (eila)
2 dl kuohukermaa (eila)
3 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
2 tl chilihiutaleita
pinnalle:
silputtua korianteria

Valmistusohje:
Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy pannulla, lisää mausteet ja sipulisilput.
Paista sekoitellen kunnes sipuli on pehmeää. Anna jäähtyä.
Sekoita korppujauhot veteen ja anna turvota hetki.
Sekoita kaikki pyörykkäainekset keskenään. Anna taikinan maustua sillä välin kun teet kastikkeen.

Kuumenna kastiketta varten voi-öljyseos pannussa. Lisää mausteet ja kuumenna yksi minuutti sekoitellen. Lisää piri piri, tomaattipyree ja vesi.
Murenna sekaan kasvisliemikuutio. Keitä hiljalleen 15 minuuttia.
Lisää maustamaton jogurtti ja kerma. Mausta suolalla, pippurilla ja chilihiutaleilla.
Tarkista maku.

Pyörittele taikinasta pieniä pyöryköitä ja ruskista ne nopeasti öljyssä ja siirrä jälkikypsymään kastikkeeseen.
Anna pyöryköiden kypsyä hiljalleen kiehuvassa kastikkeessa.
Silppua pinnalle reilusti tuoretta korianteria ennen tarjoilua.

Kofta korman seurana tarjosimme Basmati-riisiä,

joka oli maustettu ruususuolalla, tuoreilla ja pienityillä punaisella chilillä,

valkosipulilla, kevätsipulinvarsilla, porkkanakuutioilla ja

laktoosittomalla voilla.

Annoksen pohjana toimi Keralan paikallinen Parotha-leipä.

Pääsin matkalla tutustumaan parotha-leivän tekoon,

joka olikin siellä aivan oma tarinansa.

Aidon Parothan ohjeen löydät mm. täältä.

Itse menin siitä mistä aita on matalin:

ostin paikallisesta kaupasta voitaikinalevyjä ja gluteiinitonta piirakkataikinaa.

Leikkasin taikinat suikaleiksi,

kieritin pötköiksi,

solmin pulliksi,

kaulin pyöreiksi levyiksi,

ja paistoin voissa paistinpannulla kullankeltaisiksi.

Annokseen vielä runsaasti vihreää intialaistyyppistä salaattia.

Lautaselle alimmaiseksi laitettiin Parotha,

sen päälle riisi, salaatti ja viimeiseksi Kofta Korma.

Ruoka syötiin intialaiseen tapaan sormin

 oikeaa kättä käyttäen.

Jälkiruuaksi MangoLassia, kahvia ja paikallista suklaata.

Intiassa ajatellaan että ruuanlaitto on jumalaista taidetta.

Keittiössä käytetään yli sataa eri maustetta ja

 ruuanvalmistus aloitetaan kuumentamalla mausteet, 

jotta maut avautuvat kunnolla.

Ruoka tehdään pääasiassa kasviksista ja palkokasveista, joiden kirjo on meidän mittapuun mukaan suuri.

Tarjolla on riisiä, naaan- tai chapatileipää, pikkelsejä, chutneytä ja raita-kastikkeita.  

Ainekset ovat tuoreita ja ne ovat läheltä.

Ruoka syödään sormin oikealla kädellä usein lattialla istuen.

Ilta oli hauska ja ruoka maukasta.

Näillä eväillä tunsin jälleen Intian kutsun...

Kiitoset vieraille illasta!

t. Sanna ja Timo

Lähiruokaa Intiassa

 Terveiset sieltä missä pippuri kasvaa!

Meillä oli mahdollisuus viettää tammikuussa ihana

 kolmeviikkoinen Jumalan omassa maassa, Keralassa.

Eteläinen Intia on kuuluisa teeviljelmistä, mausteplantaaseista ja 

ayarvedisistä hoidoista.

Kolme viikkoa kookospalmuja, mausteita, aurinkoa,

vuoristoa, sademetsiä, kanavia,

iloa, lämpöä ja kokemuksia.

-  ehdottomasti Intian parasta antia.

Lähiruuan ystävänä ilahduin puhtaista ja maukkaista ruuista.

Kaikki oli kerätty läheltä saman päivän aikana.

 Keittiö hemmotteli erityisesti kasvisruokailijoita:

jeera, pippurit, kurkuma, kaneli,

neilikka ja currynlehdet antoivat arominsa paikalliseen ruokaan.

Tuore kookos toi täyteläisyyttä ja ruokien chili säväytti

intialaisen ruuan ystävää.

Intialaiset olivat ylpeitä keittiöstään ja 

halusivat ehdottomasti meidän maistavan heidän 

perinteisiä makujaan:

 Parotha, Biryani, Curry, Paneer Tikka Masala, Raita ja Naan

tulivat tutuiksi ja niitä jäin kaipaamaan.

Perinteiseisti ruoka tarjoiltiin banaaninlehdeltä,

se syötiin sormin ja

ruokailun jälkeen lehti käärittiin rullalle ja

syötettiin lehmille.

Ei turhaa tiskiä, ei turhaa jätettä...

  Ruokailuun liittyi yksi tärkeä seikka:

ruoka syödään Intiassa aina oikealla kädellä.

Vasen käsi on saastainen ja se on varattu hygieniasta huolehtimiseen.

Tämän tavan (ja käsidesin käyttö) auttoi pysymään terveenä.

Vaikka mittapuumme mukaan elintaso ei ole korkea;

aikuiset tekivät kuitenkin  töitä,

lapset kävivät koulua,

ihmiset olivat puhtaita,

terveydenhuolto oli järjestettyä ja

eri uskontojen edustajat elivät sovussa keskenään.

Kenelläkään ei tuntunut olevan kiire, 

elämää elettiin päivä kerrallaan ja

oltiin tyytyväisiä siihen mitä oli.

Siinä eväitä ja oppimista

kahdelle matkalaiselle!

Suosittelen Jumalan omaa maata jokaiselle,

joka haluaa heittää rinkan selkään,

 hypätä täyteen paikallisbussiin ja

antaa elämän viedä!

Keralassa olet turvassa,

olethan Jumalan omalla maalla!

t. Sanna

PS. Viikonloppuna luvassa 

Koftaa Tikka Masala

ja Parothaa sauvolaisittain,

siitä tuonnempana...

Andalusialaiset pikkujoulut

Terveiset pikkujouluista!
Eikä mistä tahansa pikkujouluista,
vaan oikein kaksipäiväisistä andalusialaisista pikkujouluista!

Tykkäämme kovasti järjestää pirskeitä,
ja mitä erikoisempi teema, sen parempi.
Tälläkään kertaa emme menneet siitä mistä aita on matalin, vaan kinkun, laatikkojen ja joulutorttujen sijaan päätimme järjestää kahtena peräkkäisenä iltana kahdelle eri porukalle iloiset illanistujaiset.

Andalusialaisesta ruuasta tiesimme etukäteen kaksi asiaa:  espanjalaiset viinit ovat erinomaisia ja Andalusiassa kokoonnutaan tuntikausiksi lounaille viinin virratessa ja laulun raikuessa.

Menumme oli seuraavanlainen:

Alkuruoka:

Tapakset & Cava:
Oliivit, Jamon Serrano, chorizo,
hunajameloni, suolakurkku, jalopeno,
suolamanteli, pähkinät, vuohen- ja manchegojuustoa, marinoidut valkosipulinkynnet,
kirsikkatomaatit, sekä patonkia & oliiviöljyä.

Pääruoka (12 hengelle)

Paella ja espanjalainen Raimat tai San Miguel:
6 rkl oliiviöljyä
2 punasipulia
5 valkosipulinkynttä
1 pkt Helsingin makkaratehtaan Chorizo-makkaraa
1 pkt Helsingin makkaratehtaan Lammas Merquezia
500 g kalkkunan rintafileetä
2 pss pakastekatkarapuja
2 paprikaa (punainen ja keltainen)
1 parsakaali
1 kg arborioriisiä
5 dl pakasteherneitä
8 dl kuivaa valkoviiniä
3-4 l kuumaa kasvislientä
suolaa, mustapippuria, kurkumaa, savumaustetta
Tarjoiluun persiljaa ja sitruunalohkoja

Leikkaa rintafileet, chorizot ja lammasmakkara lohkoiksi, ripottele suolaa fileiden päälle. Kuumenna öljy ja ruskista hieman kalkkunalohkoja. Lisää makkarat ja kuullota. Siirrä ainekset pois pannulta.  Kuullota sipulia ja valkosipulia minuutin verran, lisää kuutioidut paprikat ja parsakaali. Lisää kurkuma, mustapippuri, savumauste ja riisi. Sekoittele. Kun riisit ovat läpikuultavia, lisää valkoviini, kalkkunat ja makkarat.
Kaada pannu täyteen kasvislientä ja anna muhia sekoittamatta 20 minuuttia. Lisää nestettä, mikäli näyttää kuivalta.
20 minuutin päästä sekoita mukaan herneet ja sulatetut katkaravut, anna muhia hetki. Päälle persiljasilppua ja sitruunalohkoja.  Pannu pois liedeltä ja vieraat pöytään...
Iloinen illallinen voi alkaa...

Jälkiruuaksi tarjosimme:

Mojito juustokakkua, kahvia ja Veteranoa.

Kakkuohjeen muokkasin gluteiinittomaksi  korvaamalla täytekeksit gluteiinittomilla suklaakekseillä ja ruokalusikallisella minttulikööriä.
Kakun ohjeen löydät täältä.

Meillä oli ihan yhtä hauskaa kuin olisimme

tanssineen flamencoa Andalusian yössä.

Kiitos vieraille!

t. S & T

Pikkujoulutunnelmissa

Hupsheijaa, eletään jo pikkujoulua!
Eilen  tuntui todella hyvälle kaivaa esiin
kynttilät, pukit ja possut.
Nyt saatiin vähän väriä ja valoa näihin
pimeisiin marraskuun viimeisiin päiviin.

Varma joulun merkki täällä Sauvossa
on puutarhan Panun keittämä riisipuuro.
Itsekin olin aamulla ensimmäisten joukossa
puurojonossa, ja kyllä jälleen kannatti.
Tämä puuro ei ole painonvartijoiden-versio,
mutta näin hyvää toista, saa todellakin hakea.

Panun Riisipuuro
2 dl vettä
1 rkl voita
1 L tinkimaitoa 
2 dl puuroriisiä
suolaa
kermaa ja voita

Kiehauta vesi ja voi paksupohjaisessa kattilassa. Lisää riisit ja anna kiehahtaa niin että vesi on imeytynyt riiseihin. Sekoita välillä. Lisää tinkimaitoa pienissä erissä ja sekoittele puulastalla. Anna hautua kypsäksi n. 45 min. Mausta suolalla. Ohenna voilla ja kermalla.

  

Tämä Laulava kukkakauppias on koko kylän suosikkipoika:
Hän kasvattaa kauniimmat kukat,
takaa erinomaisen palvelun ja
ja laulaa parhaimmat laulut.
Ellei muuta asiaa Sauvon suuntaan ole,
niin Kankaanrannan puutarha kyllä riittää 
hyvin syyksi  tänne suunnalle tulemiseen.

Mukavaa pikkujoulua sinulle!

T. Sanna 

Ps. Tontut liikkuvat jo...

Sieniherkkuja

Mukavaa jos saisimme lunta  ja tämä pitkä pimeä syksy muuttuisi vaaleksi pumpuliksi.

Sienikausi jatkuu ja paikkapaikoin

 voi edelleen noukkia suppilovalveroita. 

Mikäli sää pysyy samanlaisena, 

saattaa tuoreita sieniä saada joulupöytään tuoreeltaan.

Ja jos ei muualta, niin pakkasen perukoilta ainakin.

Suppilovalvero on aromikas ruokasieni,

joka sisältää runsaasti D-vitamiinia.

Tämä myöhäissyksyn aarre on  maukas, 

voimakas ja muuntuu moneksi.

 Ja vaikkei aina satoa saisikaan, metsään kannattaa aina lähteä kävelemään.

 Sillä se virkistää, edistää terveyttä ja onnellisuutta.

Alla pari lempireseptiäni:

Suppilo-ohratto

2 dl kokonaisia ohrasuurimoita
12 dl kasvislientä
1 litra tuoreita suppilovahveroita
1 punasipuli
2 porkkanaa
muutama ruusukaali
kourallinen suolapähkinöitä
voita paistamiseen ja maustamiseen
suolaa, pippuria ja timjamia

Keitä kasvisliemi, perkaa, pieni ja  paista suppiloista nesteet pois. Siirrä sienet sivuun. Kuullota ohrasuurimot voissa, lisää pilkottu punasipuli, ruusukaalit, tikkuporkkanat ja sienet. Lisää kasvislientä hiljalleen sekaan. Kypsennä n. 30 minuuttia. Mausta ohratto suolalla, pippurilla ja timjamilla. Lisää vielä ennen tarjoilua voinokara ja kourallinen suolapähkinöitä.

Toinen minulle rakas sieniresepti on

Konjakkinen suppilovahverokeitto

2 litraa sieniä

2 isoa sipulia

paketti pekonikuutioita

Liemi:

2 litraa vettä

2 rkl vehnäjauhoja

fondia

muutama viherpippuri

kirveliä, suolaa ja persiljaa

paketti koskenlaskija voimakasta

tilkka konjakkia

Perkaa ja hienonna sienet. Paista kunnes neste on haihtunut.

Lisää voi ja hienonnetut sipulit ja pekonit. Kuullota.

Lisää jauhot, sekoita, lisää vesi, fondi ja sulatejuusto.

Keitä kymmenisen minuuttia ja mausta.

Lopuksi kaada mukaan tilkkanen hyvää konjakkia ja

päälle persiljasilppua.

Nauti tuoreen leivän ja kuohuviinin kera.

Luonto kannattaa tuoda osaksi arkea varsinkin nyt kun on pimeä aika. 

Valitsemalla ruokapöytään mahdollisimman luonnonmukaisia raaka-aineita.

 Liikkua ulkona, kävellä metsässä,

 juosta tai uida tunturipurossa.

Tai sitten kokeilla jotain uutta:

 geokätköilyä tai ratsastusta.

Aina kannattaa panostaa henkiseen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja hyvään unirytmiin.

t. Sanna

Laukkamakkara - makuelämys vailla vertaa

Laukkamakkara on minulle ihmeellinen asia:

lapsuuden inhokki,

joka myöhemmin muuttui rakkaudeksi ja 

avasi samalla tien lähiruuan rikkaaseen

 ja runsaaseen maailmaan.

Kirjoittaessani vielä "Puolivihreää elämää"-blogia,

 laukkamakkarapostaukseni on ollut kaiken aikaa

luetuin kirjoitukseni.

Aloittaessani muutama vuosi sitten

 Perniön Lihan palveluksessa,

 minulla oli vahvat ja varmat mielipiteet siitä,

mikä on hyvää ja mikä ei...

kuten monissa muissakin asioissa,

 olen saanut syödä sanani

 ja laukkamakkarat sen mukana.

Tämä vanha länsisuomalainen perinneruoka

sisältää ryynejä tai perunaa, 

sian- ja naudanlihaa, sekä sipulia, suolaa ja pippuria.

Nimi tulee suolavedestä eli laukasta,

jossa makkarat ennen säilytettiin.

Perunalaukka on gluteiiniton ja maidoton,

eikä se sisällä lainkaan lisäaineita.

Laukkamakkaraa on valmistettu Perniön Lihassa yhtäjaksoisesti 85 vuotta, 

kesällä pidetään raakamamakkaroiden kanssa taukoa,

muina aikoina sitä valmistetaan maanantaisin 

ja se on kaupoissa alkuviikosta.

Laukkamakkara valmistetaan uunissa:

se pistellään varovasti haarukalla,

vuoan pohjalle vähän vettä

 ja uuniin 180 astetta n. 30 min.

Tai vaihtoehtoisesti haudutellaan

 pienessä lämmössä valurautapannussa,

kullankeltaisessa voissa sipulirenkaiden kera.

On suuri ilo olla mukana tässä 

vuosikymmenten ketjussa,

 valmistaen ja vieden eteenpäin lähiruoan ilosanomaa, 

korkeaa osaamista, laadukkaita raaka-aineita ja käsityötä.

.

Liha-alalla pieni on paitsi kaunista,

myös maukasta - ellei jopa maukkainta...

t. Sanna